Tekijä: Helsingin Yliopisto

Monet asiat ovat muuttuneet digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista.

Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen avaa esimerkiksi käänteisiä eli inversio-ongelmia ja sitä, mitä tekemistä Instagramin filttereillä on matematiikan kanssa.

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juontaa Reetta Rönkä.

Jatka lukemista ”Miten matematiikka auttaa selvittämään, mitä maapallon sisällä on?”

Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää puoluetta, jonka politiikka kasvattaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa?

Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti kertoo tässä jaksossa, mitä on moraalinen lisensointi: kuinka ihminen hyväksyy ristiriitaiset toimet itsellään ja mistä se johtuu. Entä kuinka omaan ja muiden epäjohdonmukaisuuteen voi yrittää suhtautua? Utelias mieli on Helsingin Yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juontaa Reetta Rönkä.

Jatka lukemista ”Jos yleensä toimii oikein, saako toimia joskus väärin?”

Suomessa koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista, ja muodollisesti lähes kuka tahansa voi hakea mihin tahansa koulutukseen. Todellisuudessa ihmisten koulutusvalintoja rajaavat monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset seikat. Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen tutkii, ketkä osallistuvat yliopistojen pääsykokeisiin valmistaville valmennuskurssille ja miksi kursseille hakeudutaan.

– Valmennuskursseissa taloudellinen eriarvoisuus piiloutuu usein sen alle, että puhutaan yksilön motivaatiosta saada opiskelupaikka, Kosunen sanoo.

Entä mitä tapahtuu tasa-arvolle, kun korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu ja todistuksen painoarvo kasvaa pääsykokeiden kustannuksella?

Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.

Jatka lukemista ”Kuka käy valmennuskurssin – kuinka tasa-arvoista korkeakoulutukseen hakeminen on Suomessa?”

Luonnon monimuotoisuus suojelee toisaalta metsiä ja toisaalta ilmastoa. Meteorologian professori Timo Vesala kertoo, miksi veden ja hiilen yhteispeliä on niin tärkeää ymmärtää ja miten paljon puhutut hiilinielut käytännössä toimivat. Entä mitä yhteistä on ison tutkimusprojektin pyörittämisellä ja elokuvan tekemisellä?

Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella. 

Jatka lukemista ”Miksi hiilen ja veden avioliitto on elintärkeä luonnolle ja ilmastolle?”

Kuinka älykästä tekoäly oikeastaan on? Miten ihmisen taipumus inhimillistää elottomia asioita on vaikuttanut mielikuviimme tekoälystä?

Tietokoneohjelmat voittavat ihmisen shakissa ja Go-pelissä, mutta tutkija Petri Myllymäen mukaan tekoälyä on turha pelätä. Professori ja Tietotekniikan tutkimuslaitoksen johtaja ei oikeastaan välittäisi puhua tekoälystä älynä, sillä kyse on yksittäisiin tehtäviin erikoistuneista koneoppimista käyttävistä ohjelmista, jotka eivät tiedä muusta maailmasta mitään.

Reetta Röngän juontamassa podcastissa pohditaan myös, miksi hypetetyn ja pelätyn big datan lisäksi tulisi kiinnittää huomiota small dataan.

Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.

Jatka lukemista ”Miksi tekoäly ei mene yliopistoon opiskelemaan tai tuhoa ihmiskuntaa?”

Laitetaanko nuoret päättämään omasta terveydestään liian varhain? Miten suomalainen terveydenhuolto vastaisi paremmin nuorten tarpeisiin?

80 prosentilla suomalaisista nuorista on asiat paremmin kuin koskaan aikaisemmin – mutta 20 prosenttia nuorista voi huonommin kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten terveydenhuolto pitäisi uudistaa, ja yksi muutosta kaipaava palanen on kouluterveydenhuolto, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Hän muun muassa lauttaisi koko ikäluokalle tehtävät kouluterveystarkastukset. 

Helsingin yliopiston podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.

Jatka lukemista ”Ei terveystarkastuksille – miksi kouluterveydenhuolto pitäisi panna uusiksi?”

Kuusikumi vastaa moneen trendiin: se on kotimaista, vegaanista ja mahdollisesti myös hyödyllistä suoliston mikrobeille. Mutta mitä se oikeastaan on ja miten sitä voitaisiin hyödyntää ruokateollisuudessa?

Elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen kertoo tutkimastaan kuusikumista ja sen valtavista käyttömahdollisuuksista. Metsäteollisuuden sivuhaarana saatavaa hemiselluloosaa, eli kuusikumia voisi käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden raaka-aineena tai lisäaineena. Miksi hemiselluloosa kuitenkin päätyy ennemmin poltettavaksi kuin lautaselle?

Jatka lukemista ”Kuusikumia lautaselle! Miten metsäteollisuuden sivuvirtoja voitaisiin jalostaa ruuaksi?”

Ovatko uudet nopeavaikutteiset masennuslääkkeet ihmekeino masennuksen hoitoon, vai voisiko lisäapu löytyä unesta?

Lähes puoli miljoonaa suomalaisista syö masennuslääkkeitä. Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkehoidon osaston apulaisprofessori Tomi Rantamäki sanoo, että saisimme pysyvämpiä tuloksia masennuksen hoidossa, jos ymmärtäisimme paremmin aivojen mukautuvuutta ja unta. Reetta Röngän vetämässä ohjelmassa pohditaan myös, toimisiko masennuslääke esimerkiksi eri tavalla, jos sen ottaisi keskellä yötä.

Jatka lukemista ”Miksi puhumme masennuslääkkeistä, kun meidän pitäisi puhua aivoista?”