Tekijä: UPM

Kuinka taloudesta lähtöisin olevat toimijat voivat suojella luontoa? Millainen merkitys yhteistyöhankkeita on luonnonsuojelun kannalta? Tässä jaksossa Inka ja Timo keskustelevat luonnonsuojelusta sekä yhteistyöhankkeista. Elinympäristöhankkeet ja lajistohankkeet tuovat lisää tietoa eri toimijoille – mitä esimerkiksi palomiehet voivat oppia paloalueiden ekosysteemistä? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.

Millaisia hyvinvointivaikutuksia luonnolla voi olla ihmiselle? Näin koronaepidemian aikana luonnosta on tullut tärkeä osa ihmisten palautumista sekä irtipäästämistä arjesta. Tässä etänä äänitetyssä jaksossa Inka ja Timo keskustelevat luontosuhteen merkityksestä. Millainen luonto antaa voimaa ja saako lähiluonnosta saman mitä metsästä? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.

Kuuluuko luonnonsuojelu metsäalalle? Voiko metsäteollisuuden parissa työskentelevä olla luonnonsuojelija? Tässä etänä äänitetyssä jaksossa Inka ja Timo keskustelevat ympäristön suojelusta ja ympäristöjärjestöistä, sekä siitä kenellä on mahdollisuus ja vastuu vaikuttaa ympäristön suojeluun. Voiko metsäyhtiössä jopa vaikuttaa paremmin konkreettisiin puoliin ympäristön hyväksi kuin ympäristöjärjestössä?  Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava…

Miltä näyttää työnteko, kun koronaviruspandemia on eristänyt ihmiset toisistaan? Inka ja Timo pohtivat etänä äänitetyssä jaksossa, missä määrin muuttunut tilanne on lisännyt ihmisten välistä empatiaa ja vähentänyt keskeytyksiä. Muuttuuko työn tuloksellisuuden mittaaminen ja itsensä johtaminen pysyvästi? Miten yritykset reagoivat poikkeukselliseen tilanteeseen? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.

Mitä näkökulmia pitää huomioida nyt istutettavien puiden kohdalla, jotta ne menestyisivät vuonna 2100? Mitä tapahtuu jokamiehenoikeudelle? Miten ilmastonmuutos näyttäytyy metsissä ja voiko se luoda jopa mahdollisuuksia suomalaisille metsille?  UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta keskustelevat tulevan vuosisadan metsävisiostaan ja metsäalan tulevaisuudesta.

Miten metsäalan tasa-arvoisuus on muuttunut vuosien varrella ja mikä sen suunta on tulevaisuudessa? Minkälainen merkitys on tiimin diversiteetillä, sillä onko tiimissä eri sukupuolia, eri ikäisiä tai eri koulutustaustoja edustettuna?  UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta keskustelevat tasa-arvon ja monimuotoisuuden näyttäytymisestä metsäalan työympäristössä.

Metsänomistajat ovat yllättävän kiinnostuneita sijoittamisesta. Yli 70 prosenttia ilmoittaa sijoittamisen joko houkuttelevan tai olevan jo osa omaa arkea. Tulokset selviävät Taloustutkimuksen viime vuonna valmistuneesta Metsänomistaja sijoittajana -tutkimuksesta. Teksti: Heli SatuliLukija: Riikka Viljakainen

Kortelammin yhteismetsä perustettiin, jotta suvun metsät säilyisivät kokonaisuutena, hoito olisi vaivatonta ja tuotto turvallista, vaikka omistajat asuvat kauempana. Metsänomistajareportaasi Heinolasta kertoo yhteismetsän omistamisesta. Teksti: Päivi StenroosLukija: Tuomas Kara

Mitä tapahtuisi, jos alkaisimme määritellä metsien arvon ekosysteemipalveluina? Miten määriteltäisiin ja laskettaisiin kaikki erilaiset hyödyt, joita metsät tuottavat – hengitysilmasta hyötykasveihin? Timo Lehesvirta ja Johanna Haapala miettivät myös, kuinka päätetään se, kuka saa hyötyä kaikista palveluiden rahanarvoisista osista. Timo vastaa kestävän metsätalouden kehityksestä UPM:llä ja Johanna työskentelee UPM:llä ympäristöasiantuntijana. Ekosysteemipalveluiden määritelmiin voi tutustua Wikipediassa.

Taimikonhoidolla varmistetaan, että uuden metsän perustamiseen sijoitettu raha saadaan aikanaan takaisin, ja moninkertaisena. Metsänomistajan kannattaa tarkastaa keväällä istutettu taimikko jo heti ensimmäisenä syksynä. Taimikonhoito kasvattaa kantorahatuloja vähintään kolmanneksella, mutta jos varhaisperkaus on jäänyt tekemättä, pelkällä taimikonharvennuksella ei päästä enää samaan ainespuun kasvuun. Erityisesti tukkipuuta tulee vähemmän. Teksti: Marianna Salin Lukija: Riikka Viljakainen