Mitä suomalaisessa arktisessa ruoassa on erityistä maailman mittakaavassa?

Miksi suomalaiset mansikat maistuvat paremmalta kuin ulkomaiset? Vastaus löytyy jalostuksesta ja pohjoisista olosuhteista. Arktisuus on buumi, mutta kuinka osaisimme hyödyntää sitä?

Toimittaja Noora Mattilan vieraana olivat Luken tutkija Jaana Kotro ja tutkimusprofessori Sirpa Kurppa. He pohtivat, mikä suomalaisessa arktisessa ruoantuotannossa ja arktisessa biotaloudessa on erityistä.

Kuuntele Luken podcastista, millaisilta suomalaisten arktisten elintarvikkeiden mahdollisuudet näyttävät esimerkiksi Kiinan markkinoilla. Mistä tuotteista voisi syntyä myyntivaltteja ja miksi?

Arktiseen ruoantuotantoon vaikuttaa voimakkaasti myös ilmastonmuutos. Kuinka pystymme hidastamaan sitä ja toimimaan lämpenevässä ilmastossa? Myös vastuullisuus on otettava huomioon sekä tuotannossa että tuonnissa ja viennissä. Se ei olekaan ihan yksinkertainen juttu.

Jatka lukemista ”Mitä suomalaisessa arktisessa ruoassa on erityistä maailman mittakaavassa?”

Muovin Jekyll ja Hyde – miten muoviongelmaa voidaan ratkaista?

Elämme muoviheräämisen aikaa. Mitä muovista aiheutuville ongelmille pitäisi tehdä ja voiko muovia korvata muulla materiaalilla? Riittääkö kasvibiomassaa kaiken muovin korvaamiseen?

Luken tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi ja johtava tutkija Pekka Saranpää tekevät päivittäin työtä sen eteen, että biomassoista saadaan uusia muovia korvaavia ratkaisuja. Tärkeintä on kuitenkin ratkaista, missä muovia kannattaa käyttää, missä vähentää ja missä se voidaan korvata.

Tutkijat tähdentävät, että edes uusiutuvan raaka-aineen käyttö ei muuta muovia vielä hyväksi. Tärkeää on tarkastella kokonaisvaikutuksia ja suunnitella tuotteen elinkaari jo ennen sen valmistusta. Uusiokäyttöön tai kierrätykseen kelpaamaton, ehkäpä jopa haitallisen kemiallisen koostumuksen omaava biomuovi ei ole ratkaisu.

Toimittajana Noora Mattila.

  Jatka lukemista ”Muovin Jekyll ja Hyde – miten muoviongelmaa voidaan ratkaista?”

Mikrobit pyörittävät maailmaa

Mikrobit pyörittävät maailmaa – metsiä, peltoja, eläimiä ja meitä ihmisiä. Mikrobit voivat tarjota ratkaisuja myös moniin maailman ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Toimittaja Noora Mattila etsi väitteille perusteita Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Taina Pennasen ja tutkimusprofessori Johanna Vilkin kanssa. Tainan mukaan meiltä tarvitaan nyt kunnioittavampaa suhtautumista mikrobeihin. Mistä oikein on kyse? Mikä on mikrobien rooli metsien terveydessä, hiilen sitomisessa maaperään sekä lehmän metaanipäästöjen vähentämisessä?

Taina ja Johanna sanovat tuntevansa kiitollisuutta saadessaan tutkia mikrobeja. Miksi he ovat niin innostuneita ja millaisia ratkaisuja he odottavat tulevaisuuden mikrobitutkimukselta? Kuuntele Luken podcast ja päivitä käsityksesi mikrobeista.
Jatka lukemista ”Mikrobit pyörittävät maailmaa”

Voisiko kotimainen kala korvata Norjan lohen lautasellasi – ja vielä kestävästi?

Kala on nostanut suosiotaan proteiinin lähteenä, ja globaalisti kasvun odotetaan olevan huimaa tulevina vuosina. Suomalaiset syövät kalaa mielellään, mutta useimmiten lautaselta löytyy Norjassa kasvanutta lohta. Suomen kauppatase onkin kalan osalta yli 350 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Voidaanko kotimaisen kalan kulutusta kasvattaa kestävästi? Miten se tehtäisiin? Kalakantamme ovat hyvässä kunnossa, ja kotimaisen kalan kasvatuksen lisääminen voi olla nykyisin menetelmin ympäristön kannalta kestävää.

Toimittaja Noora Mattila jututti Luken Sininen biotalous –ohjelman tutkimuspäälliköitä Meri Kallasvuota ja Jouni Vielmaa, ja kysyi heidän näkemyksiään siitä, miten norjalainen lohi voisi olla mahdollista korvata kotimaisella kalalla.

Koska kala on myös ruokana tutkimuspäälliköiden mieleen, he paljastavat podcastin lopuksi parhaat särkiruoka-vinkkinsä. Jatka lukemista ”Voisiko kotimainen kala korvata Norjan lohen lautasellasi – ja vielä kestävästi?”

EU:n ilmastotavoitteet Suomelle tiukka paikka – kiertotalous avain ratkaisuihin

Mitä EU:n päätös LULUCF-asetuksesta eli metsien ja maankäytön hiilipäästöistä tarkoittaa? Saako Suomessa hakata metsiä kuten tähänkin saakka? Onko sopimuksesta hyötyä ilmastonsuojelulle? LULUCF ei ole päätös vain metsien hakkuumääristä – se antaa reunaehdot tulevaisuuden biotaloudelle. Mitä nuo reunaehdot ovat, selviää kun Luken tutkimusprofessorit Raisa Mäkipää ja Antti Asikainen analysoivat päätöstä tuoreeltaan.

Jatka lukemista ”EU:n ilmastotavoitteet Suomelle tiukka paikka – kiertotalous avain ratkaisuihin”